Ravintovalmentaja Pia Tuhkanen on huomannut, että itseltään paljon vaativat suorittajat altistuvat herkästi vatsavaivoille. Teksti: Merja Kiviluoma
Suomalaisilla ärtyvän suolen oireyhtymää, IBS:ää (irritable bowel syndrome), esiintyy ainakin yhdellä kymmenestä. Se on naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. Funktionaalisen lääketieteen (FLT) ravintovalmentaja Pia Tuhkanen kohtaa vastaanotollaan runsaasti suolisto-ongelmaisia, joista valtaosa on saanut IBS-diagnoosin.
”Suolistovaivat vaikuttavat ihmisen koko hyvinvointiin aivoja, hormonitoimintaa ja mieltä myöden. IBS-potilaan maksakin on yleensä rasittunut. Arkipäivän toimintakykyä haittaavia oireita voi olla paljon. Hyvällä hoidolla vaiva saadaan kuitenkin hoidettua”, hän sanoo.
Tuhkasen mielestä IBS on eräänlainen ”romukoppadiagnoosi”. Kun vatsavaivoille ei löydy tutkimuksissa syytä, se luokitellaan ärtyvän suolen oireyhtymäksi.
”IBS on toiminnallinen suolistovaiva, jolloin lääkäri on pois sulkenut muut suolistosairaudet. Henkilöllä voi olla joko ripulipainotteinen tai ummetuspainotteinen IBS, mutta myös molempia. Tyypillisiä oireita ovat ripulin ja ummetuksen lisäksi ruoansulatusvaivat, ilmavaivat, vatsakipu, turvotus, väsymys ja ihottuma.”
Yksiselitteistä syytä IBS:lle ei ole määritelty, mutta taustatekijöitä voi olla useita.
”Taustalla voivat olla heikko ruoansulatus, huono ravitsemus, sopimattomat ruoka-aineet, antibioottien runsas käyttö, ulkomaanmatkoilta peräisin olevia suolistobakteereita tai matala-asteinen tulehdus. Prosessoidun ruoan nauttiminen on mielestäni nykyään yksi keskeinen taustatekijä. Suoliston bakteerikanta on valtaosalla IBS-potilaista häiriintynyt,” listaa Tuhkanen.
Kattava oirekartoitus. Ravintovalmentaja Pia Tuhkanen hoitaa ihmisiä kokonaisvaltaisesti. Asiakkaan tilannetta käsitellään laajasti puolentoista tunnin vastaanotolla.
”Oirekyselylomakkeeseen kirjataan perusteellisesti ruoansulatukseen ja suolen toimintaan liittyviä oireita.”
Osa Tuhkasen asiakkaista on käynyt esimerkiksi gastroskopiassa tai kolonoskopiassa. Ensiksi mainittua käytetään ylävatsaoireiden syyn selvittämisessä, jälkimmäisessä tähystetään paksusuoli. Tuhkanen hahmottaa usein vuotavan suolen mahdollisuuden.
”Vuotava suoli haittaa ruoka-aineiden imeytymistä, ja ihminen on silloin melko väsynyt. Vuotavasta suolesta kertoo esimerkiksi ulosteessa näkyvä sulamaton ruoka.”
”Ulostenäytteestä tehtävä GI-Map on laaja ruoansulatusanalyysi ja mikrobitutkimus, joka kertoo kattavasti suoliston tilanteen. Myös suolen läpäisevyys pystytään toteamaan siihen liittyvällä zonullini-testillä. Ruoka-aineiden sopivuutta voidaan tutkia IgG-ruoka-aineyliherkkyystestillä. GI-Mapin ja IgG-testien avulla pystytään tekemään suhteellisen tarkka yksilöllinen rauhoitusruokavalio,” toteaa Tuhkanen.
Auttaako FODMAP? Se, mitä ruoka-aineita kannattaa suosia ja mitä välttää, on yksilöllistä. Tuhkasen kokemuksen mukaan useimmat hyötyvät maitotuotteiden ja gluteeniviljojen välttelystä. Joillekin esimerkiksi pähkinät ovat liian heikosti sulavia.
”Hoitovaiheessa vältettävien ruoka-aineiden lista voi olla aluksi pitkäkin. Ruoka-aineyliherkkyystestit antavat tärkeää tietoa sopivista ravintovalinnoista.”
FODMAP-ruokavaliossa vältetään huonosti imeytyviä, pitkäketjuisia hiilihydraatteja, vaikka niistä monet kasvikset ja hedelmät katsotaankin yleisterveellisiksi.
”Pitkäketjuisten hiilihydraattien kuuluisi pilkkoutua lyhytketjuisiksi. Jos näin ei tapahdu, hiilihydraatit fermentoituvat paksusuolessa, niiden imeytyminen heikentyy ja henkilö saa vatsavaivoja. FODMAP on tieteellisesti todistettu ruokavalio, joka vähentää suoliston käymisreaktioita. Moni IBS-potilas hyötyy siitä”, Tuhkanen kertoo.
FODMAP-ruokavaliossa vältettäviä ovat esimerkiksi useimmat kotimaiset viljat, omena, päärynä, luumu, kirsikka, kaalit, sipulikasvit, parsa, sienet, palkokasvit ja makeiset sekä laktoosia sisältävät tuotteet. Pilkkoutuvampia hiilihydraatteja ovat muun muassa peruna, kaura, hirssi, tattari, kurkku, tomaatti, salaatikasvit, porkkana, marjat ja sitrushedelmät sekä proteiineista laktoosittomat maitotuotteet, liha, kala, kananmunat ja tofu.
”Prosessoitu ruoka on usein IBS:n taustatekijä.”
Bakteerikanta uusiksi. Pia Tuhkanen uskoo, että IBS voidaan saada oireettomaksi yksilöllisellä hoito-ohjelmalla.
”Oireidenmukainen ruokavalio on se, mistä lähdetään. Tärkeää on hahmottaa, onko huono bakteerikanta alavatsassa vai ylävatsassa. Ohutsuolen bakteerikannan häiriöistä kärsivän ruokavalio on usein tiukempi.”
”Suoliston haitalliset bakteerit ’sekä syövät että paskovat’. Ne voivat tuottaa lisää toksiineja, jolloin suolisto käy kuin pontikkapannu. Suolistossa voi olla huonoja bakteerikantoja, mutta myös histamiineja. Jopa maitohappobakteerit voivat aluksi ärsyttää suolistoa.”
Maitohappobakteerit kuuluvat hoito-ohjelmaan, mutta Tuhkanen suosittelee maltillisuutta.
”Itse en aloita asiakkaan hoitoa maitohappobakteereilla, vaan rauhoittavalla ruokavaliolla. Suoliston rauhoituttua on hyödyllistä käyttää sopivia probiootteja. Kaikki maitohappobakteerit eivät kuitenkaan sovi kaikille,” hän sanoo.
Tuhkasen mukaan turvallisinta on aloittaa esimerkiksi lactobacillus-maitohappobakteereista, jotka sopivat myös ohutsuolen bakteerikannalle.
”Maitohappobakteereiden lisäksi ravintolisistä kuluu tavallisimmin ruoansulatusentsyymeitä, suolahappovalmisteita ja yrttejä. Ravintolisätkin määrittyvät parhaiten GI-Map-testin tulosten perusteella.”
Suolisto voi kuntoutua nopeastikin.
”Ihannetilanteessa helpostusta voi tulla jo viikon tai puolentoista viikon aikana. Bakteerikannan muuttamiseen menee enemmän aikaa. Asiakkaani käyvät yleensä vastaanotollani kerran kuukaudessa kolmen kuukauden aikana. Jos kyseessä ei olekaan ärtyneen suolen oireyhtymä, vaan esimerkiksi SIBO eli ohutsuolen bakteerien liikakasvu, hoito-ohjelman toteuttaminen vie enemmän aikaa. Siten vatsavaivoja kannattaa hoitaa heti oireiden ilmaannuttua, ennen kuin tilanne pahenee.”
Elämäntapoja on tärkeä muutoinkin hahmottaa.
”Stressin hallinta on olennainen osa itsehoitoa varsinkin ripulipainotteisessa IBS:ssä. Jos henkilöllä on sekä stressiä että unihäiriöitä, voimat hupenevat niin, ettei välttämättä jaksa laittaa itse kotiruokaa. Olen laittanut merkille sen, että itseltään paljon vaativat suorittajat altistuvat herkästi vatsavaivoille. Siksi elämäntilannetta kannattaa tarkastella kokonaisvaltaisesti.”
Hollolassa asuva, 58-vuotias Pia Tuhkanen on myös fytonomi ja lähihoitaja, ja hän on toiminut pitkään luontaistuotekauppiaana.
Ärtyneen suolen oireyhtymässä voi olla sekä ripulia että ummetusta. ”Mahdollinen ripuli on rauhoitettava ja ummetuksen ollessa kyseessä vatsa pitää saada toimimaan. Ruokavalio laaditaan oireiden mukaan. Ravintolisät ovat tärkeä osa hoitoprotokollaa”, kiteyttää ravintovalmentaja Pia Tuhkanen.
Suolistovaivoja? Väsymystä? Ylipainoa? Terveyshaasteita? Autan sinua luonnonmukaisesti!
Pia Tuhkanen, FLT Ravintovalmentaja®
VARAA ILMAINEN ALKUKARTOITUS!
Soita: 0440 611 611